perjantai 21. joulukuuta 2012

Talven kuulumisia


Tervehdys!

En ole ehtinyt paljon kirjoitella, kun kunnallisvaalisotkun jälkeen oli takki niin tyhjä ja osittain aikakin tuli vastaan.
Luottamustyöt jatkuu, samoin vapaaehtoishommat, vaikka nuorison yö-kahvila toiminta, tms. on nyt ansaitulla joululomalla.

Kaikki lukijani eivät ole varmasti selvillä miten viime kunnallisvaalit menivät osaltani ja varsinkin sen jälkeinen aika, jota voisi kuvailla koomiseksi.

Kertaushan on opintojen äiti, siis lyhyt kertaus lienee paikallaan... ja vielä tiedoksi niille ketkä pelkäävät oman nahkansa puolesta, niin en yleistä tätä kirjoitustani jokaiseen PS:n edustajaan, joten pidetään ne mussutukset omassa tiedossa!

Täytyin ehdokassuostumukseni ensimmäisenä osastostamme, sillä aikeena oli kokeilla luottamustani kuntalaisten keskuudessa. Olenhan minä jo tunnettu ”monitoimimies” jolle esim. vapaaehtoistyö on tuttua ja erinäisissä luottamustoimissakin toimin.

Olen ollut varajäsenenä perusturvalautakunnassa ja nähnyt sen karun totuuden mikä myös kunnassamme vallitsee. Eli, en ole keltanokka kunnallispolitiikassa, vaikka vuoden 2008 vaalit jäi perhesyistä väliin.

Sosiaalipolitiikka on siis lähellä sydäntäni. Pientä ihmistä aion puolustaa ja tehdä konkreettista työtä heidän hyvinvoinnin takaamiseksi tulevaisuudessakin, vaikka nyt vietänkin tyttäreni kanssa joululomaa aina ensi vuoden alkuun saakka, kunnes arki jatkuu.

Tuli aika ehdokashaastattelujen ja ensinnä kävimme ehdokassuostumuksen täyttäneet nykyiset osastossa vaikuttavat ihmiset.

Osastomme hallitus kokoontui erään hallituksemme jäsenen kotona ja ennen haastatteluja tuli puheeksi varapuheenjohtajamme saadut ohjeet piiriltä minkä mukaan ehdokkaita arvioitaisiin.

Hallituksemme jäsenistä ainoastaan kolme (kuudesta jäsenestä) aikoivat ehdokkaaksi. Eli, minä, puheenjohtajamme ja vara pj, joka kertoi ensi alkuun että nyt piiriltä on tullut sellainen tieto että esimerkiksi kaikki Suomen Sisun jäsenet tulee hylkää ilman suurempia selittelyjä.

Rehellisenä ihmisenä kerroin kuuluvani sisuun ja Suomalaisuuden liittoon, joka myös välähti keskustelussa. Tunnustaminen kävi kuitenkin kohtalokseni, sillä hallitus päätti ettei Ratiasta ole ehdokkaaksi.

Kysyin tietysti miksi, mutta kuten ennen haastattelua vara pj mainitsi ettei hallituksen täydy antaa syytä ehdokkuuden eväämiselle. Tänäkään päivänä en ole saanut kuulla sitä oikeaa syytä, koska piiristä ei ole kuulemma tullut tuollaista käskyä ja kavereita jotka kuuluu sisuun on hyväksytty mutisematta ehdokkaaksi.

Ensinnäkin. Kirjoitin tuon hylkäyspäätöksen saatuani blokilleni tekstin, joka aiheutti kuitenkin minulle kirjallisen varoituksen, kun olin julkisesti kritisoinut hallituksen toimia tehdä moinen päätös, ottamatta ollenkaan huomioon meriittejäni, joista minut tunnetaan ja saanut positiivista palautetta.

Kirjoituksessani mainitsin tuon perhedynastian mikä osastomme hallituksessa vallitsi (ja jatkuu vieläkin, jos vanhat merkit paikkansa pitää)

Kysynkin nyt suoraan että onko se ihan tervehenkistä toimintaa, kun kolme samaan perheeseen kuuluvaa ihmistä on myös kuusihenkisessä hallituksessa? Mielestäni tuo kuulostaa niin perhekeskeiseltä toiminnalta (ja sitä se onkin), ettei päätöksiä yksinkertaisesti pystytä tekemään puolueettomasti.

Taustalla on vielä vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkipyykit. Silloin minua pyydettiin alkusotkujen jälkeen (jolloin ääniharavamme todella hämärien vaiheiden jälkeen loikkasi IPU:n riveihin) kirjoittamaan esim. blokikirjoituksia erään hallituksen jäsenen nimiin. En tietystikään suostunut moiseen kusettamiseen, vaan kerroin että jokainen taplaa tyylillään ja jokaisella pitäisi olla se kirjoittamisentaito omasta takaa (ei säästöt sentään perusopetukseen ole alkanut 70-luvulla?)

Kerroin kyllä että olen käytettävissä, jos osasto haluaa tuoda jonkun asian esiin esim. mielipidekirjoituksessa, jonka olisin hyvinkin voinut kirjoittaa. Sitä päivää ei vaan ikinä tullut, että osastomme olisi toiminut yhtenäisenä porukkana, vaan yksityiset kajakit jatkoivat seilaamistaan, vaikka kuinka olisi kannustanut toimimaan osaston puolesta.

Voin hyvällä omallatunnolla sanoa että allekirjoittaneena olen ”Aktiivisin poliitikko kunnassamme”, kuten paikallislehti kirjoitti pääkirjoituksessaan. Tosin, en pidä itseäni poliitikkona, vaan ihan tavallisena ihmisenä, joka on kiinnostunut vaikuttamaan ihmisten arkeen. Enkä minä sentään ainoa ole, joka aktiivisesti ottaa kantaa kuntamme asioihin.

En minäkään täydellinen ole. Mitä tulee kirjallisen varoituksen ja loppujen lopuksi potkujen syytöksiin, niin kyllä tunnustan avanneeni kotisivut vähän liian aikaisin, kun ehdokkuus ei ollut vielä selvillä. Mutta sitä julkista kritisointia osaston toiminnasta naureskelen edelleen.

Sainhan minä tilaisuuden selvitellä asiaa ja lähetinkin selvityksen, mutta mitä väliä nyt sillä oli, kun potkut päätti sellainen porukka mitä meillä oli päätöksenteossa.
Soppa ei siihen jäänyt, vaan lehdistö kiinnostui ensinnä ehdokkuuteni hylkäämisestä ja kyseli saako minulta kommenttia asiaan? Ensin kyllä kieltäydyin, mutta loppupeleissä annoin lausuntoni, niin miten se oli.

Lehdistöllä oli vuorossa seuraava ”lööppi”, sillä olin kuulemma lähteiden mukaan hakeutunut myös SDP:n listoilta vaaleihin, mutta saanut myös heiltä kielteisen päätöksen.

Vastasin tuohon väitteeseen että en ole kysynyt keltään toiselta puolueelta ehdokkuutta, vaan jatkaisin omalla liberaalisella tavalla vaikuttamista, niin kuin tähänkin asti tehnyt.

Kumminkin... paikkakunnan demaripomo ei lehtijutussa maininnut ettei kyseessä ollut minä, vaan kertoi suojelevan tämän ihmisen yksityisyyttä.
Kiinnostaisi vaan kovasti tietää mikä oli Rinteen ajatus, kun ei kerta kaikkiaan tehnyt selväksi ettei kyse ollut Ratiasta, sillä se on yksi ja ainoa totuus.

Lukuisten keskustelujen jälkeen lähimpien ystävieni ja muiden kuntalaisten kanssa on saanut minut luopumaan täysin puoluepolitiikasta, sillä en usko että millään puolueella olisi sijaa sille mitä olen ja mitä asioita pidän tärkeänä.

Tämän päiväisessä (21.12.12) Mäntsälä-lehdessä oli juttua kuinka perussuomalaiset eivät ottaneet vetovastuuta perusturvalautakunnan puheenjohtaja paikasta. Ihmettelen suuresti ettei heistä ollutkaan lupauksien lunastajiksi, vaikka perusturvalautakunta on todella raskas setti vedettäväksi, niin luulisi nyt sen verran suoraselkäisyyttä olevan, vaikka porukka joka pääsi läpi on melko tuoreita tapauksia.

Samaisen jutun ohessa oli mainittu PS:n osaston hallituksen muutoksista, jossa myös nimeni tuli pitkästä aikaa esiin.
Korjaisin nyt sen verran täällä blokillanikin (päätoimittajalle laittelin jo viestiä), että olen edelleen perussuomalaisten jäsen. Sain potkut vaan osastosta ja kuulemma piiristä hieman hämärien vaiheiden jälkeen, sillä tuskin Soini ja kumppanit minulle joulukorttia lähettäisi, jos olisin potkut saanut myös koko lafkasta?

Onneksi paikkakuntamme PS:n ehdokkaista pääsi valtuustoon läpi uusiakin nimiä. Joten kaikki usko ja toivo ei ole menetetty sentään perussuomalaisten suhteen Mäntsälässä.

Loppuun ei tarvitse muuta mainita kuin, että vanha sanonta siis pätee edelleen. Politiikka on likaista peliä.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia