torstai 18. joulukuuta 2014

Loppuvuoden kuulumisia

Iltaa...

Eipä paljoa ole joutanut kirjoittelemaan ajatuksia tahi muutakaan, kun on aika juossut lujempaa kuin minä.

Siihen kumminkin tulee muutos ensi vuoden puolella.

Tämä vuosi lähenee loppua kohden ja tänään pysähdyin ajattelemaan mitä kaikkea sitä on tullutkaan tehtyä?

Vapaaehtoistyön rintamalla on tullut vaikutettua aika tiiviisti lasten ja nuorten osalta.

Tähän vuoteen mahtuu myös kolme merkkipaalua jotka on nk. koko maan laajuisia vaikuttamiskohteita. Ensin kesäkuussa kävin antamaan tarinalleni itsemurhaaikeista selviämiselle kasvot. Juttu tuli Yle TV1:seltä ulos nk. trailerina elokuvalle "Näin unta elämästä".
Tänään sain Mouka Filmilta kiitoksena itse elokuvan DVD-version (en sentään Hollyweood-diiliä), joten kiitokset sinnepäin :)

Seuraava oli Suomen mielenterveysseuran yhteydenotto koskien haastattelua. He olivat kiinnostunut minusta juuri tuon itsemurha vastaisen "Puhutaan Elämästä" kampanjan takia.

Haastattelu koskisi itsemurhanaikeesta selviämistä ja mistä saan voimaa jatkaa eteenpäin kulkiessa joskus varsin kivistä tietä...

Koko homma meinasi ensin kaatua, sillä en päässyt Helsinkiin matkustamaan haastattelua ja kuvauksia varten, mutta lopulta haastattelu tehtiin puhelimitse ja kuvat kävi ottamassa valokuvaaja Helsingistä täällä kotipaikallani Mäntsälässä.

Haastattelusta ei kuulunut pitkään aikaan mitään, kunnes haastattelija soitti minulle ja pahoitteli viivästymistä ja hiljaiseloa ja kertoi että joulukuun numeroon haastattelu tulee.

Tänään eräs kaverini kertoi että lehti oli ilmestynyt jo (ainakin tilaajille) ja kukas muu kansikuvassa kuin allekirjoittanut. Odottelen omaa kopiota lehdestä vielä, kun en ole tilaajia.

Viimeinen esiintyminen tapahtui Mäntsälän Kulttuurikirjassa "Teoistaan Tunnetut osa 2" johon itse kirjailija Anneli Kankaanpää pyysi minulta haastattelua.

Kirja tulee (niin kuin ymmärtääkseni ykkösosakin?) opetuskäyttöön Mäntsälän kouluihin. Niin ainakin asian ymmärsin? Mutta todellakin suuri kiitos Annelille että pyysit minua mukaan haastateltaviin :)

Näillä eväillä on hyvä jatkaa vaikuttamista vapaaehtoistyössä.

Toivotan nyt jokaiselle perheenjäösenelle, ystävälleni, kaverille ja seuraajille mitä parasta Joulua ja ratkiriemukasta uuttavuotta!

Palataan asiaan. Se on varma :)

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän ajatuksia





Eilen Suomen Itsenäisyyttä juhlistettiin 97:n kerran.

Taas olivat ”anarkistit” asialla sabotoimalla mahdollisuuksien mukaan linnan juhlia.

Närkästyin tuosta asiasta taas ja facebookissa tulikin kirottua nuo ”anarkistit” alimpaan helvettiin.

Ryhdyin kuitenkin ajattelemaan asiaa tarkemmin (kiitos erään kaverini kommentin)

Eipä mikään ihme että porukka kapinoi ja meuhkaa elitistibileitä kohtaan. Eihän linnan juhlissa juhlita enää heitä, keille se oikea kunnia kuuluu.

Tänä päivänä linnan juhlat ovat kuin muotinäytös, jossa pukuja toisensa jälkeen arvostellaan ja media huutaa punaisena ”Kuka on linnan kuningatar?” tms.
Eipä siinä ihmismassassa juurikaan kukaan nauti, varsinkaan huonompi kuntoiset veteraanit, kun ympärillä ihan helkkaristi väkeä.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto pitäisi mielestäni uusia kovalla kädellä ja karsia ensinnäkin joukosta luteet keillä ei ole mitään tekemistä Suomen Itsenäisyyden kanssa. Ajatteles nyt itsekin... eikö olisi hienompaa kun juhlat olisi pelkästään heille ketkä ovat antaneet panoksensa Suomen Itsenäisyydelle?

Eipä heistä linna täyttyisi, mutta kyllähän ex-presidentit ja muut arvonsa ansaitsevat pääsisi juhlistamaan Itsenäisyyttämme.

Olisiko tuolloin poliisin ilta täynnä ”mielensäpahoittajien” perässä juoksemista? En usko ainakaan, jos vieraslistalla olisi edellämainittuja ihmisiä, eikä joka helkkarin ”neverheard kansanedustaja” ja julkisuudesta tuttuja naamoja.

Mietinnän arvoinen juttu sanoisin, kun mielenosoittajat aiheutti 100 000€ vahingot ja poliisilla asian parissa on edessä pitkä työsarka. Ei tuo varmasti ollut tarkoitus tänäkään vuonna?

Ei unohdeta kuitenkaan niitä mielenosoittajia. Pakkohan heillä syy on olla kun noin käyttäytyy? Kaikki mielenosoittajat eivät osallistuneet tuhotöihin, mutta valitettavasti joka kerta joukkoon mahtuu nuo oikeat huligaanit.
Eiköhän se ole selvää. Valtiovallan pippalot veronmaksajien rahoilla ei paljon kiinnosta allekirjoittanuttakaan. Varsinkin kun valtion toimet ovat kaikkea muuta kuin suomalaisen eduksi.
Paha olo ihmisten keskuudessa jatkuu ja pikku hiljaa Suomeenkin alkaa rantautua mielenilmaisut, kuin euroopassa vastaanvanlaiset ovat yleisimpiä (niistä vaan ei kerrota ihan joka kerta)

Ymmärrän osittain mielenilmaisun ”kermaperseiden bileitä” vastaan, mutta sitä en todellakaan hyväksy että nuo mielenilmaisut myös kohdistuu sotiemme veteraaneihin jotka ovat omalla panoksellaan varmistaneet että jälkipolvilla on vapaa maa jossa rakentaa uutta suomalaista tarinaa.

Ajatusta antaa koko keissi... vuosihan tässä on hyvää peliaikaa miettiä ja taas kohdata sama tilanne. En meinaa usko että mikään muuttuu.

Minua ei kiinnosta loppupeleissä linnan juhlat (ainakaan nykymuodossaan tai oikeastaan muodissaan), vaan yksinkertaisesti se mitä meidän jälkipolvien eteen isoisämme tekivät ja varmistivat näin ollen meille elon vapaassa maassa.

Kiitoksella ja kunnioituksella

Mikko A. Ratia