perjantai 21. maaliskuuta 2014

Taidot ruosteessa, sensuuria vaiko teknistä osaamattomuutta?



Satuin huomaamaan erään asian tänä aamuna, joka sai allekirjoittaneen hämmästymään suunnattomasti.

Mäntsälän Uutiset joka on siis Mäntsälä-lehden tilalle tullut ”uudistunut ilmaisjakelulehti” on kyllä julkaissut mielipidekirjoituksiani tasaiseen tahtiin... mutta tänään koin hämmästystä, kun selailin viimeisen kuukauden lehdet läpi ja en nähnyt kirjoituksiani mitä olin jättänyt toimitukselle internet sivuilla olevalla lomakkeella.

Tietysti siinä kävi kynäilijällä mielessä että "hitokseen on kirjoitustaidot ruostunut ja lehti ei suostu julkaisemaan niin ala-arvoista sekundaa"

Tietysti en voinut välttyä ajatukselta että kirjoitukset olisi jätetty julkaisemasta ihan muiden syiden takia. En lähde silti syvemmin analysoimaan asiaa, koska siitä voi jollekulle tulla paha mielli ;)

Kävi myös ajatuksissa se että lehden internet sivuilla ei ole kaikki niin kuin pitäisi ja kirjoitukset on hävinnyt bittiavaruuteen.

Sain tähän viimeiseen epäilyyn vahvistusta, sillä eräs ystäväni Facebookissa hämmästeltyäni asiaa kertoi myös ongelmista lehden kanssa.

Joten. Mäntsälän Uutisten toimitukselle tiedoksi. Laittakaa homma toimimaan, että kuntalaisten lehteen tuomat asiat pääsisivät oikeuksiinsa.

Ei muuta tällä kertaa.

PS. Käytän tästä lähin blogiani back-uppina, jos vielä sattuu tämmöistä eteen. Harmittaa todella paljon nyt.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Sosiaalinen erakko



Sosiaalinen erakko

Kevät keikkuen tuleepi. Lunta on viikonlopuksi luvassa ja silleen.. en nyt kumminkaan sään takia ole tätä kirjoittamassa, vaan yksinkertaisesti sen takia että avaan teille arvon lukijoille ja seuraajilleni kuka on tämä mies joka sosiaalisenaerakkonakin tunnetaan...

Siis, perustietoja tuskin tarvitsee kerrata niin intensiivisesti kuten olen tottunut tekemään.

Mikko Antero Ratia. Syntynyt marraskuun 13. päivä vuonna 1976 klo 3:30 Hyvinkään aluesairaalassa. Kotipaikkana tuolloin Mattilan kylä Mäntsälän kunnassa.

Perheeni koostui silloin vanhemmistani ja isosisko Heidistä (synt. 1974) sekä isäni vanheemista eli Saima-mummista ja Eino-papasta ketkä asuivat samalla mäellä Mattilan Tonttimäellä.

Lapsuuteni ei ollut kovinkaan helppo. Sitä varjostivat lähinnä pelkotilat mitä pikkupoikana kärsin.
Elämään tuli vielä suurempi muutos kun vanhempani erosivat 80-luvun puolivälissä ja muutimme äitini ja siskoni kanssa mäntsälän kirkonkylälle.

Asuinpaikaksi silloin siunaantui Mustamäki, joka oli (ja on sitä edelleenkin) mäntsälän pahamaineisimpia paikkoja.

Elämä oli taistelua, ensinnäkin muiden hyväksyntää hakien. Avioero lapsena ”tavallisten” ja ”parempien” joukossa ei ollut kovin helppoa.
Myös kiusaamista ilmeni kouluaikoina, mutta siitä mentiin yli, enkä antanut sen vaikuttaa sen enempiä.

Yläasteelle mentyäni alkoi ote lipsumaan ja koulunkäynti oli enää toisarvoinen asia.

Toisin sanoen olin itserakas paskiainen, joka ei välittänyt muista paskaakaan.

Hengailin siihen aikaan erään kaverini kanssa, jonka koin kovin samalla aaltopituudella olevaksi tyypiksi.

Kumminkin... 9.10.1993 olin osallisena kohtalokkaassa onnettomuudessa, josta sain pysyvät vammat lennettyäni tuulilasin läpi autosta ulos.

Tarkemmin ottaen aivoruhjevamma oli tuloksena ja kaikki elämän arvot meni uusiksi.
Enempi tuosta onnettomuudesta voi lukea tekstissäni.

Onnettomuuden jälkeen jouduin ojasta allikkoon ja taistelua takaisin elämään oli aina vuoteen 2001, jolloin tapasin nykyisen vaimoni.

Nykyään Mäntsälässä asun perheeni kanssa, johon kuuluu vaimoni Paula & 9v tyttäreni Saga, sekä kaksi poikakissaa Pate & Elias.

Ammatillista koulutusta ei minulla ole. Onnettomuuden ja varsinkin sen jälkiseuraumusten takia opinnot ovat jääneet toisarvoiseksi asiaksi. Toivoisin silti joskus onnistuvani pääsemään takaisin "oravanpyörään"

Toimettomana en todellakaan ole ollut, vaan olen ollut tyttärelleni koti-isänä aina tähän päivään asti.

Lisäksi toimin vapaaehtoisena mm. nuorison ja vammaisten ihmisten parissa, sekä teen erilaisia vaikuttamishommia mitä nyt eteen sattuu.

Luottamustoimena mainittakoon myös Mäntsälän Kirkonkylän Koulun Vanhempainyhdistys, jossa toimin puheenjohtajana tällä hetkellä.

Olen ollut myös politiikassa mukana. Vuodet 2007-2012 meni perussuomalaisten riveissä, joka sai päätöksensä, kun minut savustettiin kirves selässä ulos politiikasta.
Toimin myös luottamuspaikalla vuosina 2008-2012, kun olin perusturvalautakunnassa varajäsen.

Politiikka on jäänyt sen myötä kokonaan pois, koska nykysysteemi haisee pahemman kerran narsistiselta oman edun tavoittelulta ihan kokonaisvaltaisesti.

Ihmiset tuntevat minut sosiaalisena, karjalalaista verenperintöä kantavana metallimiehenä, jonka rakkaisiin harrastuksiin kuuluu musiikin lisäksi valokuvaaminen, lukeminen ja kirjoittaminen.

Olen työstämässä pitkäaikasta haavetta, eli oman elämän opusta, jonka nimenkin taisin keksiä juuri ”Oman Elämänsä Maestro”

Siinäpä nyt vissiin tärkeimmät. Seuratkaa blogia, twitteriä (@MikkoARatia), Googlea ja facebookin sivustoja "Sosiaalinen Erakko" & "Vapaaehtoinen vaikuttaja"

Hyvää kevättä!

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia