Arvon minäkin ansaitsen (eli juttua terveydenhuollosta)

Niin kuin varmasti jokaisella meistä on oma tarinansa kerrottavana julkisesta tervedenhoidosta, niin pakko minunkin on nyt työntää lusikkani tuohon soppaan.

En ole paljoa valittanut terveydenhoidosta yleisesti, kun tiedän mikä tilanne meillä mäntsälässä oli.

Kaikki alkoi siitä, kun olin 9.10.1993 vakavassa auto-onnettomuudessa ja onnettomuuden seurauksena sain aivoruhjevamman.

Kun sairaalasta tuli siirto tammikuussa 1994 kotia kuntoutumaan, niin silloin kaikki sujuikin mallikkaasti.

Onnettomuuden jälkitilana minulle oli jäänyt tolkuttomat päänsäryt, jotka oli viedä tajun pahimmillaan.

Päähäni asennettiin sairaalassa shuntti, jota ilman perheeni olisi nyt yhtä vajaa.

Silloinen terveydenhuolto pelasi paremmin kuin hyvin Mäntsälässä. Jos terveydestä oli huoli ja varsinkin aivoruhjevamman saaneena pelotti välillä kovat särkytilat (shuntin toiminta, tms.), niin ei ollut tarve jonottaa aikaa lääkärille kuukausitolkulla, kuten esim. tuossa vuoden alussa kävi (3kk jonossa lääkärille)

Lääkärit olivat tuttuja ja ennenkaikkea päteviä ihmisiä, jotka todellakin välitti potilaasta vaikka kyseessä oli omaa hölmöyttään elämänsä sössinyt nuorimies. Mitään ylitsekävelyä ei siis tapahtunut.

Toki onhan vieläkin päteviä ihmisiä lääkärinviroissa mäntsälässä, mutta kovin on määräaikaisia nuo pestit.

Elämässä kumminkin sattui ja tapahtui ja putosin kelkasta mitä tuli kontrolleihin (mm. pään kuvaukset ja neuropsykologin vastaaotot). Särky vai jatkui, mutta jossakin vaiheessa se oli jo niin arkipäivää, että perusburanasta sai sen hetkisen avun.

Oli tietysti omaakin vikaa, kun en pitänyt silloin huolta oikeuksistani terveydenhoitoon, kun se oli vielä hyvällä mallilla. Kuten sanottua, elämä vei - Onneksi se vei oikeaan suuntaan lopulta.

Asuin vuodet 2001-2007 Tuusulan Kellokoskella, jossa lääkärillä käynnit yhä vähenivät. Kaikesta pienestä flunssanperkeleestä en viitsinyt vaivata itseäni, vaan hoitelin itseni kuntoon kotikonsteilla. Silloin aikaisintaan menin vaivaamaan herra tohtoria, kun sairastamiselle ei näkynyt loppua.

Muutimme takaisin kotikuntaan mäntsälään keväällä 2007.

Viime vuoden puolella sitten, kun oli aika hakea fysioterapian jatkoa ajatellen lääkärintodistus terveyskeskuksesta sattuikin yllättävä käänne.

Olin jo vuonna 2011 käynyt lääkärillä yhä kovempien päänsärkyjen johdosta ja silloinen lääkäri oli kyllä sitä mieltä että minut pitäisi laittaa eteenpäin tutukimuksiin että kaikki on pääkopassa ok.

Mutta sekin jäi, sillä tämä lääkäri siirtyi muihin tehtäviin terveyskeskuksessa ja kun menin seuraavan kerran samasta asiasta, tällä kertaa eri tohtorin juttusille, niin komento oli selvä. Syö buranaa.

En sitten jäänyt kapinoimaan, vaan tyydyin kohtaloon ja hain perhepakkauksen buranaa apteekista.

Viime vuonna kun hain tuota edellä mainittua lääkärintodistusta fysioterapian jatkoa varten oli mäntsälässä tehdyn uudistuksen myötä vaihtunut homma siten että sama lääkäri vastaisi hoidosta jatkossakin, eli nk. oma lääkäri oli tullut kuvioihin.

Meidän alueen oma lääkäri on ulkomaalais syntyinen nuori naislääkäri, joka kirjoitti lausunnon fysioterapian jatkosta muitta mutkitta ja otti sitten yllättäen puheeksi tuon aikaisemman pään kontrollikuvauksen. Hän suorastaan ihmetteli miten voikaan olla totta, ettei minun tapausta ole viety eteenpäin?

Vastasin tuttuun tyyliin että ”en tiedä miksi? Mutta kai tohtorit tietää tarkemmin ketä kannattaa hoitaa?”

Hän laittoi kumminkin pyörät pyörimään ja lähetteen neurologille ja kuvauksiin. Kiitin, poistuin hymyssä suin paikalta ja tunsin olevani taas ihminen muiden joukossa.

Mutta ei aikaakaan, kun hyvinkäältä tuli kirje. Ajattelin ennen avaamista että jopas on nopeaa toimintaa, mutta tyrmistyin täydellisesti luettuani että neurologi on pistänyt lähetteen bumerangina takaisin eikä näe syytä ottaa minua vastaan.

Syyt tuohon on selvillä. Ei ole rahaa, koska se on yleinen ongelma. Mutta onko se kanssa yksi syy miksei minusta ole niin väliä että en ole vakituisesti duunissa, vaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja näin ollen mitään tuottamaton tälle maalle? (Vaikka maksan siinä missä muutkin veroja ansionmenetyskorvauksista)

Tähän on tyytyminen nykypäivänä, ettei terveydenhuolto ole niin itsestäänselvyys kaikille.

Mielenkiinnolla näkisin tilastoja siitä kuinka moni muu ihminen on saanut pakit vastaavanlaisissa tilanteissa? Eihän niitä todellakaan ole julkaistu, mutta kansan syvistä riveistä se totuus kuuluisi.

Eli, jos on kokemusta tilanteista jossa olet jäänyt ilman hoitoa, niin nimettömä voi vaikka blogilleni kommentoida tai ihan miten itse vaan haluat tuoda asian esille.

Nämä eivät ole mielestäni kovin suvaittavia tapauksia että jätetään ihmiset epätietoisuuteen omasta terveydestään?

Loppuun kumminkin pitää lausua kiitoksen sanat mäntsälän terveyskeskukselle ja varsinkin alueemme lääkärille, joka vei asiani eteenpäin. Ei ole todellakaan hänen syy, etten saanut mitä haettiin. Tyytyminen tähän on, mutta muistakaa ihmiset että teillä on oikeus saada palvelua, jos sairautesi/vammasi sitä vaatii.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia

Viimein olen vapaa!

Heitin poliittisen turkin mäelle jo viime syksynä jälkeen (silloisen osaston hallituksen)  kusipäisen  toiminnan.

Voisin kirjoittaa siitä miten homma meni oikeasti, mutta jätän sen tekemättä ja keskityn vaan omaan rooliini tässä yhteiskunnassa.

Pakko sanoa kaikille tiedoksi etten itse odottanut tuota ehdokkuuden eväämistä kunnallisvaaleissa silloin kesällä 2012.

Olinhan todella varteenotettava ehdokas kerätä muhkeahko ”äänisaalis”. Mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää politiikka kiinnostaa, mitä tulee puolueiden sisäiseen toimintaan.

Olin uhka ja olen sitä vieläkin, kun tiedän mitä osaston sisällä on tapahtunut aina perustamisesta lähtien 2008 kesään 2012 asti. En kumminkaan jaksa kantaa näitä katkeruuden valjaita, mutta en myöskään aio jäädä ottamaan kaikkea paskaa nyt ja tulevaisuudessa niskaani.

Olen myös aktiivisempi kuin valtaosa valtakuntamme ”rivipoliitikoista” Eli, PS-osastossa pelko oman paikkansa puolesta taisi olla suurin syy pudottamiselleni. Eipä kovin aktiivisia olla täällä muutenkaan. Kusekaa omaa puskaanne, kyllä se rikkaruoho kasvaa, mihin silloista toimintaanne voi verrata.

Kuten jo muutamat tahot tietävätkin, kyseessä oli yhden ihmisen missio. Ei todellakaan demokraattinen toiminta.

Olen saanut jo vastaanottaa politiikan parissa toimivilta ”kuntapoliitikoilta” todella asiaankuulumatonta vittuilua ja ylenkatsomista. Miksi? Valheilla tietty on täytetty mun harteet ja kukaan niitä ei ole oikomassa muu kuin minä itse.

Kysyn nyt vaan Timo Soinilta ja muuten puolueen sisällä vaikuttavilta ihmisiltä että onko teidän mielestä oikein, miten minua kohdeltiin? Onko se todellakin perussuomalainen aate että vedetään matto alta ja kirves selkään, koko perhedynastian voimalla?

Varmasti on Soinilla & co. muutakin tekemistä kuin lukea sähköpostiviestejä, joissa kerrotaan oman puolueen sisällä kytevistä ongelmista. Mutta, kumminkin... teitä on informoitu.

Onneksi olen sen verran vahva ihminen, etten jää jyrän alle kokonaan, vaan tuon totuuden esiin, vaikka se olisikin turhaa.

Turhaa se näytti kuitenkin olevan, sillä erotus ensin osastosta ja uudenmaan piiristä tuli sen verran puolueellisen osaston hallituksen toimesta, ettei siinä kukaan kissaa tohdi nostaa pöydälle kun koko katti on jo vedetty silppurista läpi. Vai mitä mietit, kun hallituksessa oli samaan ”sakkiin” kuuluvia ihmisiä 5 vastaan minä? Haiskahtaa mafian touhuilta minusta? (Sain kyllä kirjallisesti selvittää toimintani, mutta eihän sillä ole mitään väliä mitä kirjoitin?)

En myöskään saanut lausua puolutuspuheenvuoroa mitä tulee erotukseen koko puolueesta. No, antoi Sandvik kumminkin asian ensin tiedoksi osaston hallitukselle ja siitä osasto medialle, ennen kuin minä sain erotuspäätöksen ennen joulua. Kiitos. Paras lahja.

Tämä on erityisesti niille kuka sipisee selkänitakana edelleen kuinka ”tuo Halla-aholainen Ratia meinasi silputa koko osaston ja vallata maailman!” tai niille ketkä ei uskalla kysyä, vaikka katseet kertoo muuta.

Tämä ei ole yleinen vittuilu perussuomalaisia kohtaan, vaan niitä kohtaan, joilla on näpit pelissä tässä ajojahdissa, joka sai lopulta toivotun päätöksen.

Hyviä tyyppejä politiikan parissa on, mutta pelkään pahoin heidänkin puolestaan että heilläkin alkaa kohota hattuun valta, jonka takia väitän tulleeni hylätyksi ehdokasasettelussa.

Tiedän että tätä luetaan ja jos vedit herneet nenään tästä, niin se on sinulle oikein, sillä et tiedä mitään suoraselkäisestä Suomalaisuudesta!

Kiitos, anteeks ja näkemiin muissa merkeissä tästä lähtien. Nyt on kivi tiputettu harteilta ja I breast my face, jos huumoria tästä puuttuu?

Kunnioituksella

Vapaaehtoinen vaikuttaja Mikko A. Ratia