Vaalipaneeli Mäntsälän Kunnantalo 21.3.2011
Eli, kirjoitan nyt näkemykseni Mäntsälän omista eduskuntavaaliehdokkaista, joita kävin kuuntelemassa kunnantalolla järjestetyssä vaalipaneelissa maanantai-iltana.
Tilaisuus alkoi klo. 18:00 kahvitarjoilun merkeissä. Itse en jäänyt kahvia lipittämään, vaan painelin suoraan valtuustosaliin, joka olikin jo hyvin täyttynyt.
Itse paneeli alkoi n. 18:30 ja näytti pahasti siltä että tupa tuli täyteen.
Hyvähän se oli, mutta olisin toivonut myös nuoremman porukan löytäneen paikalle. Pääosin siis vanhemmista koostui yleisö ja siitä voi sitten arvata mitä ihmisten kysymyksen ehdokkaille koskevat.
En nyt käy hetki hetkeltä tilaisuutta läpi, koska en näe sitä tarpeelliseksi, vaan annan oman mielipiteeni ehdokkaista.
Lähdetään liikkeelle Vasemmistoliiton Sami Heikkilästä.
Tunnen sen verran Samia että olemme käyneet pienimuotoisia keskusteluja aikanaan kylillä kunnallisvaalien 2008 aikoihin.
Olen pitänyt häntä ”jalat maassa” ihmisenä ja se mielipide pysyi myös tilaisuuden jälkeen.
Ihmettelen suuresti sitä vieläkin, ettei vasemmistoliitolla ole sen suurempia kannatuslukuja, sillä ainakin henkilökohtaisesti sanottuna Heikkilä olisi yksi Mäntsälän suosikeistani eduskuntaan.
Heikkilälle tavallisen duunarin asiat ovat lähempänä sydäntä, kuin esim. kokoomuksen edustajien mielipiteistä saattoi havaita.
Myös oikeudenmukaisuus tuli mieleeni Heikkilän puheenvuoroja kuunneltuani.
Seuraavana Heta Ravolainen-Rinne. SDP:n ehdokas, kenestä on jo ennakkoon leivottu kansanedustajaa.
Hetan perusajatukset ovat hyviä. Sivuillaan hän listaa tärkeiksi asioiksi mm. Inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus & tasa-arvo.
Mielenkiinnolla siis odotin hänen esiintymistään.
Mutta valitettavasti turhaan odotin, sillä hänen esiintyminen tilaisuudessa oli lähestulkoon olematonta, eikä mielestäni esiintymisessä ollut ollenkaan sitä draivia mitä ennakko-odotuksiin tuli.
Ehkä hänellä vaan ei ollut paras päivä tai sitten todellakin lupaavat kansanedustajat ovat demarileirissä hukassa?
Vaalipaneelin aikana hän kyllä esitti edellämainitut tärkeiksi asioikseen ajaa.
Ehkä minun pitää mennä kuuntelemaan Hetaa seuraavan kerran kun hän on esillä jossakinpäin.
Mäntsälän Perussuomalaisista ehdokkaana esiintyi Sari Martniku.
Tietynoloinen jännitysmomentti oli yleisössä (varsinkin rivillä missä istuin), mutta hienosti hän kumminkin hoiti paneelin loppuun saakka.
Martnikun oma elämä näkyi myös hänen vastauksissaan kysymyksiin ja vuorovaikutuksessa.
Harmikseni täytyy todeta että tavallisella, jalat maassa olevalla kansanedustajaehdokkaalla ei välttämättä ole niin suurta vaalibudjettia, kuin muilla edustajilla ja näin mainostus lepää pienemmän budjetin varassa. Sääli se sinänsä on, kun pieniosaisten ja tavallisten kansalaisten ääni ei ole niin varmuudella kuultavissa myös Arkadianmäellä.
Mikä olisikaan mahtavempaa, jos istuvista kansanedustajista olisi edes kolmasosa tavallisia tallaajia, jotka tajuiaisivat jotakin elämän menosta kadun tällä puolen?
Seuraavana ehdokkaana esiintyi Itsenäisyyspuolueen Heini Parviainen.
Odotuksia hänen suhteen ei ollut, koska tunnen Parviaisen sen verran hyvin ettei ollut yllätys kuulla vastauksia.
Sosiaalisista, lähinnä terveydenhuollon asioista Parviainen tietää kyllä ja hänen sivuiltaan on luettavissa hänen mielipiteitään suomen asioista.
Keskustan ehdokkaana oli vaalipaneeliin saapunut Kalevi Heinonen.
Hänellä on luultavasti eniten kokemusta politiikasta kuin muilla ehdokkailla ja se näkyi myös vastauksissa.
Tosin, kaikkeen ei tullut vastauksia, mutta tilaisuuden sekavan kyselytulvan myötä (varsinkin loppupuolella) ei varmasti kellään ehdokkaalla enää ollut täysi kontrolli kysymyksistä.
Olen ollut Heinosen kanssa parissa kokouksessa ja niiden jälkeen olen ollut vaikuttunut ja pitänyt kuulemastani.
Mutta, nuo asiat mitä Heinonen peräänkuuluttaa sivuillaan on mielestäni jo mielestäni ”kirjoitettu” (häntä kumminkaan plagioinnista en lähde syyttämään).
Samoja asioita näytti ajavan kuin moni muukin, rannalle jäävä keskustan kansanedustajaehdokas.
Ensimmäisenä Kokoomuksen ehdokkaana esiintyi Anna Helin.
Suoraan sanottuna Helinin esiintyminen ei ollut vaikuttavaa (vähän samanlailla harhailua kuin Ravolainen-Rinteellä) ja suurelta osin vastaukset komppasivat vieruskaveria Kari Järvenpäätä.
Kokonaisuudessaan Helin ei tarjonnut siis mitään miksi häntä edes kuvittelisin äänestäväni, mutta sehän on totta, ettei yksi vaalipaneeli vielä mitään lopullista vastausta anna (mutta odotukseni eivät ole muutenkaan korkealla hänen suhteen, kun seuraa hänen edesottamuksiaan Mäntsälän kunnassa)
Joten en alennu enempää kommentoimaan näin alemman ihmisluokan edustajana Helinin edesottamuksia.
Viimeisenä esillä oli Kari Järvenpää, hänkin kokoomuksen ehdokas.
Alkuperäisenä Mäntsäläläisenä Järvenpää kyllä on tuttu mies kunnassa.
Hänen selkeä ydinasia oli yrittäjänä olo suomessa, joka kävi totta puhuen hieman mietityttämään että onkohan siinä kaikki mitä hän eduskunnassa ajaisi?
Tosin, onhan pienyrittäjiä suomessa tuettava, mutta kaikki ei nyt loksahtanut kohdalleen Järvenpään kohdalla.
Hän otti myös työnteon tärkeyden esille, joka onkin tämän maan perusta, sillä ilman työtätekeviä ihmisiä ei olisi Suomi näin hyvinvointivaltio.
Mutta kuka sitä työtä sitten tekee jäi kysymykseksi?
Järvenpään esiintyminen oli paneelissa hieman vaisu, mutta kyllä hän osaisi ottaa puheenvuorot ettei ihan mykkänä istunut.
Hänen sivuiltaan saa osviittaa hänen teemoista, joista jotkut ovat tärkeitä asioita, mutta tuntuu että jää pimentoon hänen muiden (yrittäjä, työ) teemojensa rinnalla.
Kokonaisuudessaan vaalipaneeli oli hiukka liian kireällä aikataululla tehty, sillä moni kysymys jäi kysymättä.
Itse olisin halunnut kuulla miten esim. terveydenhuollon kokonaistilanne ja toimivuus selvitetään, mutta aika tuli vastaan.
Kokonaisuudessaan verotus, ydinvoima, harmaa työvoima ja työsuhteet nousivat kysymyksiksi.
Jos nyt lähden spekuloimaan siitä kuka/ketkä ehdokkaista olisi varmimmin menossa läpi, niin sanoisin ettei Mäntsälästä suurella todennäköisyydellä mene kukaan läpi.
Vaikka äänestysinto on suomenmaassa gallupien mukaan korkein vuosiin, niin ei se tarkoita taas sitä että n. 20,000 asukkaan kunnasta menisi välttämättä kukaan läpi, koska kellään ehdokkaalla ei ole nk. julkisuutta entuudestaan niin paljon että koko suomen kansa tuntisi ehdokkaan (esimerkkinä valtaosa suomalaisista tuntee kyllä ex-hiihtäjän, mutta Mäntsäläistä opettajaa, yrittäjää, kunnanvaltuutettua tuskin kovin moni tietää tai tuntee)
Tuskin koko Mäntsälän äänioikeutettu kansa äänestää pelkästään yhtä taikka kahta Mäntsälän ehdokasta ja myös ääniharavien perässä hiihtely ei ole niin saletti paikka Arkadianmäelle, niinkuin joku voisi luulla.
Toivotaan silti parasta että täältäkin nousisi ihminen kansaa edustamaan. Kuka se olisi? Sen voit päätellä itse.
Terveisin
Sitoutumaton Perussuomalainen
Mikko A. Ratia
