Kirjoittelin uuden alusta 11.8.2010.
Asiat ovat kumminkin menneet niin perseelleen viime päivinä Suomenmaan politiikassa, että astun nyt syrjään politiikan parista ainakin siksi aikaa kunnes olen saanut uuden inspiraation puolustaa Suomalaisten oikeuksia.
Tämä siis ei ole loppu, mutta oma elämäni ajaa nyt ainakin etusijalle ja myös tuleva kirjaprojekti tarvitsee kaikkea muuta kuin politikointia.
Mainitsin asioista, jotka vaikuttavat tähän päätökseeni. Niitä ovat mm. vaalirahasotkut ja virkavirheet puolueissa, sekä asiat mitkä tulevat ns. puun takaa.
Myös puolueiden kesken käytävä ”mollaus” on ajautunut nyt siihen pisteeseen, että en näe tuossa touhussa enää mitään kansalaisten edustamista, vaan oman pikkuisen perseen vankistamista kansanedustajan palkkaa silmälläpitäen.
Tämä nykyinen malli ei saa jatkua, mutta minkäs sille teet? Kansanedustajat lupaavat minkä lupaavat, mutta näkyykö se missään?
Tänään kävin keskustelua kahden vanhemman ihmisen kanssa, kun poikkesin pitkästä aikaa kahville Mäntsälän keskustaan.
Huomasin heissäkin sen ylikuumenemisen joka johtui… yllätys, yllätys: maahanmuuttajista!
Nettipalstoilla ja yhteisöissä tein jo saman havainnon jonkun aikaa sitten ja mielestäni se oli jo tarpeeksi hälyttävä ilmiö, että kirjoitin eilen siitä raakaluonnoksen, jota en kumminkaan julkaise kun mitäs sillä nyt enää on väliä?
Mutta sen minä vaan sanon että Suomalaisten vähäosaisten joukko nousee vielä hurjempaan kapinaan tämän mamu-hyysäyksen vuoksi.
Tulisiko asialle tehdä jotakin?
Kiitos ja Anteeksi
Terv.
Mikko A. Ratia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti