sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Seurakuntavaalit - Nuoriso

Seurakuntavaalit lähenee ja syy miksen ole aikaisemmasta lupauksestani huolimatta kirjoittanut tätä tekstiä on yksinkertaisesti tuo järjetön homokeskustelu, mikä on vienyt palstatilaa aivan turhaan.

No, ei takerruta siihen, koska toisesta asiasta tässä nyt piti kirjoittaa.

Lähinnä minun tarkoituksena olisi seurakunnan valtuustossa vaikuttaa nuorison tilaan Suomenmaassa, josta olen huolissani (edellyttäen sitä että minut valittaisiin).

Tämän päivän Suomessa on jo liikaa asioita jotka ajavat surutta nuorison hyvinvoinnin edelle.
Totta kai jokaisesta ihmisestä olisi pidettävä huoli, mutta nuorison puolesta puhujista en ole kuullut aikoihin.

Lähdetään siis siitä periaatteesta että ”lapsissa on tulevaisuus, mutta minkä takia nuoriso voi pahoin?”.
Olen tämän kyseisen kysymyksen ottanut esille muutamia kertoja blokissani ja en valitettavasti ole saanut tarpeeksi hyvää keskustelua tästä aikaan.

Kun katsotaan tämän päivän vanhempia voidaan löytää se eräs osasyy siihen miksei nuoriso voi hyvin? Ei pidä silti yleistää tässäkään asiassa kaikkia vanhempia, sillä niin ei onneksi ole.

Mutta ajatellaan kuinka paljon jää vanhemmilla aikaa kuunnella nuoria kotosalla raskaan työpäivän jälkeen? Tai sitten syyt ovat työttömyydessä tai muissa aikuisten huolissa ja omien lasten ongelmat tuntuvat olevan vain sanahelinää.

Mistä ja miten sitten nämä nuoret voisivat saada apua kuulluksi tulemiseen?

Otan esimerkkinä kotikuntani Mäntsälän, jossa toimii Monitoimitalolla perjantaisin nuorisolle suunnattu yö-kahvila, joka onkin aivan mahtava juttu. Homma pyörii Mäntsälän kunnan nuorisotyön ja vapaaehtoisten vanhempien varassa.

Muistan nuoruudestani kuinka seurakunta oli mukana kaitsemassa nuorisoa perjantaisin ja viikonloppuiltaisin kylällä ja toiminnassa oli myös kunnan omistamassa kiinteistössä nk. diskopaikka, jossa nuoriso kokoontui.

Olihan muitakin paikkoja silloin 80-90 lukujen taitteessa, milloin itse nuoruuteni on viettänyt. Silloin ei nuorena tuntunut tylsältä ja aina oli myös ihminen jonka kanssa keskustella vaikeistakin asioista.

Nykyään se tahtoo vain olla että kunta joutuu karsimaan kustannuksista ja näin ollen esim. monitoimitalon yö-kahvila ei ole kuin kerran viikossa.
Lisäksi nuorisolle suunnattu Kahvila-Spotti keskustassa lopetti toimintansa, johon syytä en tiedä, voi vaan arvailla miksi kahvila lopetti.

Seurakunnan näkisin tässä tilanteessa pelastavana tekijänä, sillä seurakunnan pitäisi jälleen tuoda itsensä ihmisten ilmoille ja osallistua tähän nuorten elämään.

Toki, nuorten elämään ei niin helposti pääse sisään (varsinkaan jos tarjoaa apua tai pelastusta ”perinteisin” seurakunnan keinoin), vaan työntekijöiden (vapaaehtoisten) täytyisi tulla sinne nuorison tasolle ensin, ilman että nuoret välttelee ja ”pelkää” tulla jutustelemaan aikuisen ihmisen kanssa.

Tuli tässä vielä yksi asia mieleeni. Eli, yleisesti vaaditaan nuorisolta että esim. yö-kahviloihin, tms. ei pääse alkoholin vaikutuksen alaisena sisään.

Siitä minulla on hieman kyseenalaistettavaa. En todellakaan vaadi että mahd. känni-ääliöt pilaisivat muiden nuorten iltaa örveltämällä paikoissa jonne nuoriso on kokoontunut viettämään päihteetöntä iltaa.

Tekisin siihen kuitenkin pienen muutoksen.
Nuorella mielestäni myös pitäisi olla mahdollisuus purkaa fiiliksiään myös alkoholin vaikutuksen alaisena, sillä niin kuin aikuiset tiedämme niin usein kuulemme aikuisilta avautumisia kun he ovat alkoholin vaikutuksen alaisena.

En tiedä, mutta luulisin että sama pätisi myös nuorisoon?

Teoriassa homma toimisi niin että Mäntsälän kunnan nuorisotoimi ja Mäntsälän seurakunta yhdistäisi voimansa tässä nuorison auttamisessa. Yhteistyöllä saataisiin parempi tulos ja näin ollen myös laajempi toimintakenttä.

Laajemmalla toiminnalla tarkoitan sitä että perjantaisin toimiva nuorison päihteetön yö-kahvila palvelisi niitä nuoria, jotka ovat tulleet tapaamaan toisia nuoria ja mahdollisesti myös vanhempia yö-kahvilan valvonnasta vastaavia aikuisia (esim. jos nuorella on ongelmia, joista ei niinkään toisten nuorten kanssa pysty puhumaan).

Seurakunnan nuorisotyöntekijät ja vapaaehtoiset taas voisivat pystyttää esimerkiksi keskustan liepeille toimintapisteen, johon saisi nuoriso tulla lämmittelemään (tee, kahvi, mehu) ja juttelemaan.

Näin ei ainakaan pääsisi minkäänlaista syrjintää nuori kokemaan, jos vaikka humalatilaa olisikin.

Hermoja vanhemmalta tuo vaatii, sillä aina on niitä ketkä heittävät koko homman huumoriksi.

Lisäksi ei sovi unohtaa sitä tärkeää asiaa, eli harrastuksia.

Seurakunta voisi olla inspiroivana tekijänä ja järjestää yhteistyössä kunnan ja urheiluseurojen kanssa erilaisia tapahtumia.

Tietysti miten järjestää kaikki on kysymys?

Lähtisin siitä että vapaaehtoisia kuitenkin tässäkin asiassa peräänkuulutetaan, niin kunnan kuin seurakunnan puolella.

Rahallisesti siitä ei ainakaan kunnalle tai seurakunnalle koituisi suuria menoja, mutta nyt heittäisin pallon myös kuntamme & seurakuntamme päättäjille että onko se nyt ihan pakko ottaa kaikesta säästöjä, vaikka mielestänne asia ei olisikaan tärkeä?

Nuorisolle asia on tärkeä ja niin myös heille ketkä tekevät aidolla ja empaattisella tavalla heidän keskuudessa työtä, olkoon se viran puolesta tai vapaaehtoisesti.

Siksi minä pidän nuorisomme tilaa erittäin tärkeänä asiana, unohtamatta tosin muitakaan ihmisiä.

Päivityksenä:

Sain tietooni kunnan nuorisotoimen ja seurakunnan välisestä yhteistyöstä. Yhteistyötä on, niinkuin vähän arvelinkin.

Terv.

Mikko A. Ratia (Joskus itsekin nuori ollut…)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti