Arvon minäkin ansaitsen (eli juttua terveydenhuollosta)

Niin kuin varmasti jokaisella meistä on oma tarinansa kerrottavana julkisesta tervedenhoidosta, niin pakko minunkin on nyt työntää lusikkani tuohon soppaan.

En ole paljoa valittanut terveydenhoidosta yleisesti, kun tiedän mikä tilanne meillä mäntsälässä oli.

Kaikki alkoi siitä, kun olin 9.10.1993 vakavassa auto-onnettomuudessa ja onnettomuuden seurauksena sain aivoruhjevamman.

Kun sairaalasta tuli siirto tammikuussa 1994 kotia kuntoutumaan, niin silloin kaikki sujuikin mallikkaasti.

Onnettomuuden jälkitilana minulle oli jäänyt tolkuttomat päänsäryt, jotka oli viedä tajun pahimmillaan.

Päähäni asennettiin sairaalassa shuntti, jota ilman perheeni olisi nyt yhtä vajaa.

Silloinen terveydenhuolto pelasi paremmin kuin hyvin Mäntsälässä. Jos terveydestä oli huoli ja varsinkin aivoruhjevamman saaneena pelotti välillä kovat särkytilat (shuntin toiminta, tms.), niin ei ollut tarve jonottaa aikaa lääkärille kuukausitolkulla, kuten esim. tuossa vuoden alussa kävi (3kk jonossa lääkärille)

Lääkärit olivat tuttuja ja ennenkaikkea päteviä ihmisiä, jotka todellakin välitti potilaasta vaikka kyseessä oli omaa hölmöyttään elämänsä sössinyt nuorimies. Mitään ylitsekävelyä ei siis tapahtunut.

Toki onhan vieläkin päteviä ihmisiä lääkärinviroissa mäntsälässä, mutta kovin on määräaikaisia nuo pestit.

Elämässä kumminkin sattui ja tapahtui ja putosin kelkasta mitä tuli kontrolleihin (mm. pään kuvaukset ja neuropsykologin vastaaotot). Särky vai jatkui, mutta jossakin vaiheessa se oli jo niin arkipäivää, että perusburanasta sai sen hetkisen avun.

Oli tietysti omaakin vikaa, kun en pitänyt silloin huolta oikeuksistani terveydenhoitoon, kun se oli vielä hyvällä mallilla. Kuten sanottua, elämä vei - Onneksi se vei oikeaan suuntaan lopulta.

Asuin vuodet 2001-2007 Tuusulan Kellokoskella, jossa lääkärillä käynnit yhä vähenivät. Kaikesta pienestä flunssanperkeleestä en viitsinyt vaivata itseäni, vaan hoitelin itseni kuntoon kotikonsteilla. Silloin aikaisintaan menin vaivaamaan herra tohtoria, kun sairastamiselle ei näkynyt loppua.

Muutimme takaisin kotikuntaan mäntsälään keväällä 2007.

Viime vuoden puolella sitten, kun oli aika hakea fysioterapian jatkoa ajatellen lääkärintodistus terveyskeskuksesta sattuikin yllättävä käänne.

Olin jo vuonna 2011 käynyt lääkärillä yhä kovempien päänsärkyjen johdosta ja silloinen lääkäri oli kyllä sitä mieltä että minut pitäisi laittaa eteenpäin tutukimuksiin että kaikki on pääkopassa ok.

Mutta sekin jäi, sillä tämä lääkäri siirtyi muihin tehtäviin terveyskeskuksessa ja kun menin seuraavan kerran samasta asiasta, tällä kertaa eri tohtorin juttusille, niin komento oli selvä. Syö buranaa.

En sitten jäänyt kapinoimaan, vaan tyydyin kohtaloon ja hain perhepakkauksen buranaa apteekista.

Viime vuonna kun hain tuota edellä mainittua lääkärintodistusta fysioterapian jatkoa varten oli mäntsälässä tehdyn uudistuksen myötä vaihtunut homma siten että sama lääkäri vastaisi hoidosta jatkossakin, eli nk. oma lääkäri oli tullut kuvioihin.

Meidän alueen oma lääkäri on ulkomaalais syntyinen nuori naislääkäri, joka kirjoitti lausunnon fysioterapian jatkosta muitta mutkitta ja otti sitten yllättäen puheeksi tuon aikaisemman pään kontrollikuvauksen. Hän suorastaan ihmetteli miten voikaan olla totta, ettei minun tapausta ole viety eteenpäin?

Vastasin tuttuun tyyliin että ”en tiedä miksi? Mutta kai tohtorit tietää tarkemmin ketä kannattaa hoitaa?”

Hän laittoi kumminkin pyörät pyörimään ja lähetteen neurologille ja kuvauksiin. Kiitin, poistuin hymyssä suin paikalta ja tunsin olevani taas ihminen muiden joukossa.

Mutta ei aikaakaan, kun hyvinkäältä tuli kirje. Ajattelin ennen avaamista että jopas on nopeaa toimintaa, mutta tyrmistyin täydellisesti luettuani että neurologi on pistänyt lähetteen bumerangina takaisin eikä näe syytä ottaa minua vastaan.

Syyt tuohon on selvillä. Ei ole rahaa, koska se on yleinen ongelma. Mutta onko se kanssa yksi syy miksei minusta ole niin väliä että en ole vakituisesti duunissa, vaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja näin ollen mitään tuottamaton tälle maalle? (Vaikka maksan siinä missä muutkin veroja ansionmenetyskorvauksista)

Tähän on tyytyminen nykypäivänä, ettei terveydenhuolto ole niin itsestäänselvyys kaikille.

Mielenkiinnolla näkisin tilastoja siitä kuinka moni muu ihminen on saanut pakit vastaavanlaisissa tilanteissa? Eihän niitä todellakaan ole julkaistu, mutta kansan syvistä riveistä se totuus kuuluisi.

Eli, jos on kokemusta tilanteista jossa olet jäänyt ilman hoitoa, niin nimettömä voi vaikka blogilleni kommentoida tai ihan miten itse vaan haluat tuoda asian esille.

Nämä eivät ole mielestäni kovin suvaittavia tapauksia että jätetään ihmiset epätietoisuuteen omasta terveydestään?

Loppuun kumminkin pitää lausua kiitoksen sanat mäntsälän terveyskeskukselle ja varsinkin alueemme lääkärille, joka vei asiani eteenpäin. Ei ole todellakaan hänen syy, etten saanut mitä haettiin. Tyytyminen tähän on, mutta muistakaa ihmiset että teillä on oikeus saada palvelua, jos sairautesi/vammasi sitä vaatii.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia

Viimein olen vapaa!

Heitin poliittisen turkin mäelle jo viime syksynä jälkeen (silloisen osaston hallituksen)  kusipäisen  toiminnan.

Voisin kirjoittaa siitä miten homma meni oikeasti, mutta jätän sen tekemättä ja keskityn vaan omaan rooliini tässä yhteiskunnassa.

Pakko sanoa kaikille tiedoksi etten itse odottanut tuota ehdokkuuden eväämistä kunnallisvaaleissa silloin kesällä 2012.

Olinhan todella varteenotettava ehdokas kerätä muhkeahko ”äänisaalis”. Mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää politiikka kiinnostaa, mitä tulee puolueiden sisäiseen toimintaan.

Olin uhka ja olen sitä vieläkin, kun tiedän mitä osaston sisällä on tapahtunut aina perustamisesta lähtien 2008 kesään 2012 asti. En kumminkaan jaksa kantaa näitä katkeruuden valjaita, mutta en myöskään aio jäädä ottamaan kaikkea paskaa nyt ja tulevaisuudessa niskaani.

Olen myös aktiivisempi kuin valtaosa valtakuntamme ”rivipoliitikoista” Eli, PS-osastossa pelko oman paikkansa puolesta taisi olla suurin syy pudottamiselleni. Eipä kovin aktiivisia olla täällä muutenkaan. Kusekaa omaa puskaanne, kyllä se rikkaruoho kasvaa, mihin silloista toimintaanne voi verrata.

Kuten jo muutamat tahot tietävätkin, kyseessä oli yhden ihmisen missio. Ei todellakaan demokraattinen toiminta.

Olen saanut jo vastaanottaa politiikan parissa toimivilta ”kuntapoliitikoilta” todella asiaankuulumatonta vittuilua ja ylenkatsomista. Miksi? Valheilla tietty on täytetty mun harteet ja kukaan niitä ei ole oikomassa muu kuin minä itse.

Kysyn nyt vaan Timo Soinilta ja muuten puolueen sisällä vaikuttavilta ihmisiltä että onko teidän mielestä oikein, miten minua kohdeltiin? Onko se todellakin perussuomalainen aate että vedetään matto alta ja kirves selkään, koko perhedynastian voimalla?

Varmasti on Soinilla & co. muutakin tekemistä kuin lukea sähköpostiviestejä, joissa kerrotaan oman puolueen sisällä kytevistä ongelmista. Mutta, kumminkin... teitä on informoitu.

Onneksi olen sen verran vahva ihminen, etten jää jyrän alle kokonaan, vaan tuon totuuden esiin, vaikka se olisikin turhaa.

Turhaa se näytti kuitenkin olevan, sillä erotus ensin osastosta ja uudenmaan piiristä tuli sen verran puolueellisen osaston hallituksen toimesta, ettei siinä kukaan kissaa tohdi nostaa pöydälle kun koko katti on jo vedetty silppurista läpi. Vai mitä mietit, kun hallituksessa oli samaan ”sakkiin” kuuluvia ihmisiä 5 vastaan minä? Haiskahtaa mafian touhuilta minusta? (Sain kyllä kirjallisesti selvittää toimintani, mutta eihän sillä ole mitään väliä mitä kirjoitin?)

En myöskään saanut lausua puolutuspuheenvuoroa mitä tulee erotukseen koko puolueesta. No, antoi Sandvik kumminkin asian ensin tiedoksi osaston hallitukselle ja siitä osasto medialle, ennen kuin minä sain erotuspäätöksen ennen joulua. Kiitos. Paras lahja.

Tämä on erityisesti niille kuka sipisee selkänitakana edelleen kuinka ”tuo Halla-aholainen Ratia meinasi silputa koko osaston ja vallata maailman!” tai niille ketkä ei uskalla kysyä, vaikka katseet kertoo muuta.

Tämä ei ole yleinen vittuilu perussuomalaisia kohtaan, vaan niitä kohtaan, joilla on näpit pelissä tässä ajojahdissa, joka sai lopulta toivotun päätöksen.

Hyviä tyyppejä politiikan parissa on, mutta pelkään pahoin heidänkin puolestaan että heilläkin alkaa kohota hattuun valta, jonka takia väitän tulleeni hylätyksi ehdokasasettelussa.

Tiedän että tätä luetaan ja jos vedit herneet nenään tästä, niin se on sinulle oikein, sillä et tiedä mitään suoraselkäisestä Suomalaisuudesta!

Kiitos, anteeks ja näkemiin muissa merkeissä tästä lähtien. Nyt on kivi tiputettu harteilta ja I breast my face, jos huumoria tästä puuttuu?

Kunnioituksella

Vapaaehtoinen vaikuttaja Mikko A. Ratia

Koulukiusaaminen kuriin?

Lähden kirjoittamaan tätä sen takia että kampanja nimeltään Rispetki aiheutti sen verran päänvaivaa, jotta kysytään nyt myös lukijoiden mielipiteitä asiaan.

Koulukiusaaminen on raukkojen puuhaa, mutta sen ehkäiseminen onkin sitten toinen juttu.

Itse olen saanut turpaani kouluikäisenä ja kuten usein kuulee, niin kiusaaminen jättää jälkensä. En kumminkaan löydä jälkiä peiliin katsomalla, vaan selvisin itse koulukiusaamisesta ihan oman vahvan itsetunnon myötä.

Kaikilla kumminkaan ei ole vahvaa itsetuntoa tai muita keinoja kiusaamisen selättämiseen.

Joten, kysynkin nyt teiltä arvon lukijat miten te näette koulukiusaamisen ja sen ehkäisemisen?

Antakaa käytännön kokemuksia, jos teillä itsellä tai lapsillanne on ollut vaikeuksia kiusaajien kanssa. Voit ottaa yhteyttä joko kommentoimalla blokia tai sosiaalisessa mediassa tätä kirjoitusta tai sitten jos koette asian arkaluontoiseksi, niin voit 100% luottamuksella myös kertoa tarinasi minulle henkilökohtaisesti.

Kaikki järkevät kommentit/ehdotukset tullaan tallentamaan ja sen mukaan sitten työstämään, miten ne ovat resurssien valossa mahdollista suorittaa?

Toivoisin että jakaisitte viestiä eteenpäin, varsinkin vanhempainyhdistyksissä toimijoihin. Yhteistyöllä saa enemmän aikaan, kuin sooloilemalla! :)

Välittävin terveisin

Mikko A. Ratia

(mikko.ratia@pp.inet.fi)

Talven kuulumisia

Tervehdys!

En ole ehtinyt paljon kirjoitella, kun kunnallisvaalisotkun jälkeen oli takki niin tyhjä ja osittain aikakin tuli vastaan.

Luottamustyöt jatkuu, samoin vapaaehtoishommat, vaikka nuorison yö-kahvila toiminta, tms. on nyt ansaitulla joululomalla.

Kaikki lukijani eivät ole varmasti selvillä miten viime kunnallisvaalit menivät osaltani ja varsinkin sen jälkeinen aika, jota voisi kuvailla koomiseksi.

Kertaushan on opintojen äiti, siis lyhyt kertaus lienee paikallaan... ja vielä tiedoksi niille ketkä pelkäävät oman nahkansa puolesta, niin en yleistä tätä kirjoitustani jokaiseen PS:n edustajaan, joten pidetään ne mussutukset omassa tiedossa!

Täytyin ehdokassuostumukseni ensimmäisenä osastostamme, sillä aikeena oli kokeilla luottamustani kuntalaisten keskuudessa. Olenhan minä jo tunnettu ”monitoimimies” jolle esim. vapaaehtoistyö on tuttua ja erinäisissä luottamustoimissakin toimin.

Olen ollut varajäsenenä perusturvalautakunnassa ja nähnyt sen karun totuuden mikä myös kunnassamme vallitsee. Eli, en ole keltanokka kunnallispolitiikassa, vaikka vuoden 2008 vaalit jäi perhesyistä väliin.

Sosiaalipolitiikka on siis lähellä sydäntäni. Pientä ihmistä aion puolustaa ja tehdä konkreettista työtä heidän hyvinvoinnin takaamiseksi tulevaisuudessakin, vaikka nyt vietänkin tyttäreni kanssa joululomaa aina ensi vuoden alkuun saakka, kunnes arki jatkuu.

Tuli aika ehdokashaastattelujen ja ensinnä kävimme ehdokassuostumuksen täyttäneet nykyiset osastossa vaikuttavat ihmiset.

Osastomme hallitus kokoontui erään hallituksemme jäsenen kotona ja ennen haastatteluja tuli puheeksi varapuheenjohtajamme saadut ohjeet piiriltä minkä mukaan ehdokkaita arvioitaisiin.

Hallituksemme jäsenistä ainoastaan kolme (kuudesta jäsenestä) aikoivat ehdokkaaksi. Eli, minä, puheenjohtajamme ja vara pj, joka kertoi ensi alkuun että nyt piiriltä on tullut sellainen tieto että esimerkiksi kaikki Suomen Sisun jäsenet tulee hylkää ilman suurempia selittelyjä.

Rehellisenä ihmisenä kerroin kuuluvani sisuun ja Suomalaisuuden liittoon, joka myös välähti keskustelussa. Tunnustaminen kävi kuitenkin kohtalokseni, sillä hallitus päätti ettei Ratiasta ole ehdokkaaksi.

Kysyin tietysti miksi, mutta kuten ennen haastattelua vara pj mainitsi ettei hallituksen täydy antaa syytä ehdokkuuden eväämiselle. Tänäkään päivänä en ole saanut kuulla sitä oikeaa syytä, koska piiristä ei ole kuulemma tullut tuollaista käskyä ja kavereita jotka kuuluu sisuun on hyväksytty mutisematta ehdokkaaksi.

Ensinnäkin. Kirjoitin tuon hylkäyspäätöksen saatuani blokilleni tekstin, joka aiheutti kuitenkin minulle kirjallisen varoituksen, kun olin julkisesti kritisoinut hallituksen toimia tehdä moinen päätös, ottamatta ollenkaan huomioon meriittejäni, joista minut tunnetaan ja saanut positiivista palautetta.

Kirjoituksessani mainitsin tuon perhedynastian mikä osastomme hallituksessa vallitsi (ja jatkuu vieläkin, jos vanhat merkit paikkansa pitää)

Kysynkin nyt suoraan että onko se ihan tervehenkistä toimintaa, kun kolme samaan perheeseen kuuluvaa ihmistä on myös kuusihenkisessä hallituksessa? Mielestäni tuo kuulostaa niin perhekeskeiseltä toiminnalta (ja sitä se onkin), ettei päätöksiä yksinkertaisesti pystytä tekemään puolueettomasti.

Taustalla on vielä vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkipyykit. Silloin minua pyydettiin alkusotkujen jälkeen (jolloin ääniharavamme todella hämärien vaiheiden jälkeen loikkasi IPU:n riveihin) kirjoittamaan esim. blokikirjoituksia erään hallituksen jäsenen nimiin. En tietystikään suostunut moiseen kusettamiseen, vaan kerroin että jokainen taplaa tyylillään ja jokaisella pitäisi olla se kirjoittamisentaito omasta takaa (ei säästöt sentään perusopetukseen ole alkanut 70-luvulla?)

Kerroin kyllä että olen käytettävissä, jos osasto haluaa tuoda jonkun asian esiin esim. mielipidekirjoituksessa, jonka olisin hyvinkin voinut kirjoittaa. Sitä päivää ei vaan ikinä tullut, että osastomme olisi toiminut yhtenäisenä porukkana, vaan yksityiset kajakit jatkoivat seilaamistaan, vaikka kuinka olisi kannustanut toimimaan osaston puolesta.

Voin hyvällä omallatunnolla sanoa että allekirjoittaneena olen ”Aktiivisin poliitikko kunnassamme”, kuten paikallislehti kirjoitti pääkirjoituksessaan. Tosin, en pidä itseäni poliitikkona, vaan ihan tavallisena ihmisenä, joka on kiinnostunut vaikuttamaan ihmisten arkeen. Enkä minä sentään ainoa ole, joka aktiivisesti ottaa kantaa kuntamme asioihin.

En minäkään täydellinen ole. Mitä tulee kirjallisen varoituksen ja loppujen lopuksi potkujen syytöksiin, niin kyllä tunnustan avanneeni kotisivut vähän liian aikaisin, kun ehdokkuus ei ollut vielä selvillä. Mutta sitä julkista kritisointia osaston toiminnasta naureskelen edelleen.

Sainhan minä tilaisuuden selvitellä asiaa ja lähetinkin selvityksen, mutta mitä väliä nyt sillä oli, kun potkut päätti sellainen porukka mitä meillä oli päätöksenteossa.

Soppa ei siihen jäänyt, vaan lehdistö kiinnostui ensinnä ehdokkuuteni hylkäämisestä ja kyseli saako minulta kommenttia asiaan? Ensin kyllä kieltäydyin, mutta loppupeleissä annoin lausuntoni, niin miten se oli.

Lehdistöllä oli vuorossa seuraava ”lööppi”, sillä olin kuulemma lähteiden mukaan hakeutunut myös SDP:n listoilta vaaleihin, mutta saanut myös heiltä kielteisen päätöksen.

Vastasin tuohon väitteeseen että en ole kysynyt keltään toiselta puolueelta ehdokkuutta, vaan jatkaisin omalla liberaalisella tavalla vaikuttamista, niin kuin tähänkin asti tehnyt.

Kumminkin... paikkakunnan demaripomo ei lehtijutussa maininnut ettei kyseessä ollut minä, vaan kertoi suojelevan tämän ihmisen yksityisyyttä.

Kiinnostaisi vaan kovasti tietää mikä oli Rinteen ajatus, kun ei kerta kaikkiaan tehnyt selväksi ettei kyse ollut Ratiasta, sillä se on yksi ja ainoa totuus.

Lukuisten keskustelujen jälkeen lähimpien ystävieni ja muiden kuntalaisten kanssa on saanut minut luopumaan täysin puoluepolitiikasta, sillä en usko että millään puolueella olisi sijaa sille mitä olen ja mitä asioita pidän tärkeänä.

Tämän päiväisessä (21.12.12) Mäntsälä-lehdessä oli juttua kuinka perussuomalaiset eivät ottaneet vetovastuuta perusturvalautakunnan puheenjohtaja paikasta. Ihmettelen suuresti ettei heistä ollutkaan lupauksien lunastajiksi, vaikka perusturvalautakunta on todella raskas setti vedettäväksi, niin luulisi nyt sen verran suoraselkäisyyttä olevan, vaikka porukka joka pääsi läpi on melko tuoreita tapauksia.

Samaisen jutun ohessa oli mainittu PS:n osaston hallituksen muutoksista, jossa myös nimeni tuli pitkästä aikaa esiin.

Korjaisin nyt sen verran täällä blokillanikin (päätoimittajalle laittelin jo viestiä), että olen edelleen perussuomalaisten jäsen. Sain potkut vaan osastosta ja kuulemma piiristä hieman hämärien vaiheiden jälkeen, sillä tuskin Soini ja kumppanit minulle joulukorttia lähettäisi, jos olisin potkut saanut myös koko lafkasta?

Onneksi paikkakuntamme PS:n ehdokkaista pääsi valtuustoon läpi uusiakin nimiä. Joten kaikki usko ja toivo ei ole menetetty sentään perussuomalaisten suhteen Mäntsälässä.

Loppuun ei tarvitse muuta mainita kuin, että vanha sanonta siis pätee edelleen. Politiikka on likaista peliä.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia

Yhden aikakauden loppu.

Maanantaina 17.9.2012 allekirjoittanut erotettiin Mäntsälän Perussuomalaiset RY:n hallituksesta ja koko osastosta.

Päätös ei tullut mitenkään yllätyksenä, sillä jo liian kauan jatkuneet ongelmat hallituksemme sisällä ja oli vain ajan kysymys koska minut erotettaisiin.

Toivon että uudet tuulet puhaltavan syyskokouksessa ja osaston hallituksen vaihtuvan täysin, sillä ”perhepolitiikalla” on riskinsä ajaa ”ei niin reiluihin” päätöksiin.

Vaikka en ole enää kuntamme toiminnassa mukana, niin olen täysillä muutaman ehdokkaan takana. Nimiä en vielä paljasta.

Politiikka osaltani jää nyt tähän, koska on turhaa lyödä päätänsä seinään.

En tule häviämään minnekään, vaan vapaaehtoistyöt jatkuu puoleltani normaalisti.

Kunnioituksella

Mikko A. Ratia

Huhuilta siivet poikki

Allekirjoittaneen kunnallisvaaliehdokkuuden hylkääminen on aiheuttanut puhetta, spekulaatiota ja ”ikäviä” juorujakin on kuulunut.

Paikallislehden toimittaja lähestyi minua sähköpostitse ja kysyi onko kuulopuheissa perää että olisin saanut myös demareilta pakit.

Kysymys suorastaan huvitti, sillä en ole aikeissa lähteä edustamaan mitään puoluetta kunnallisvaaleissa ja jätän ne siis suosiolla väliin.

Kertaus on kumminkin opintojen äiti ja toivon että nämä pahat kieletkin vihdoin tajuaa lopettaa perättömien juorujen levittämisen.

Sain pakit Mäntsälän Perussuomalaisilta ja jälkilöylyjen jälkeen sain ”todellisen” tiedon hylkäämiselleni, joka oli kuuluminen Suomen Sisu nimiseen järjestöön.

Nythän on niin että valtamedia on demonisoinut Suomen Sisua surutta ”äärioikeistolaiseksi” järjestöksi ja paikallisosastomme hallitus teki hylkypäätöksen ”piiriltä tulleiden terveisten” mukaan (Uudenmaanpiirin PS).

Ihmettelen vaan että jäsenyys Suomen Sisuun ajaa edelle kaikesta muusta nk. meriiteistä (mm. vapaaehtoistyö, tms.)

Palataan aiheeseen, josta alun perin lähdin kirjoittamaan. Eli en ole kysynyt ehdokkaaksi muille puolueille. Olen kyllä kieltämättä saanut ”mahdollisuuden” loikata puolueesta toiseen, mutta olen huonompi ollut aina yleisurheilukisoissa, joten jätetään se loikkiminen muille.

Perussuomalaisten jäsenenä pysyn ja osastomme syyskokouksessa nähdään pysynkö osaston toiminnassa mukana edelleen, vai onko aika tullut täyteen?

Vapaaehtoista vaikuttamista ja muita järjestö/yhdistystoimintaa aion jatkaa edelleen kaikesta huolimatta.

Syysterveisin

Mikko A. Ratia

Teksti on alunperin kirjoitettu paikallislehteen.

MLL:n Suojatiepäivystys Mäntsälässä 14-17.8

Tervehdys lukijat!

Alla oleva teksti on kopioitu suoraan MLL Mäntsälän paikallisyhdistyksen Facebook sivuilta.

Mannerheimin Lastensuojelu Liiton Mäntsälän paikallisyhdistys järjestää yhteistyössä vanhempainyhdistysten kera SUOJATIEPÄIVYSTYSTÄ 14.-17.8. (aamuisin klo 8-8.30) Kirkonkylän, Hepolan ja Myllymäen koulujen lähialueilla!!! Jos sinulla on mahdollisuus antaa puoli tuntia ajastasi turvataksesi alakoululaisten koulun aloitusta, nyt on mahdollisuus toimia konkreettisesti :) Tee päivän (ja koko syksyn) hyvä teko ja anna aikaa hyvälle asialle... otan ilmoittautumisia vastaan ;)

Yhteystiedot:

Petra Kangas
MLL Mäntsälä
0414666419

Päivitystä: Myllymäen koulun läheisyyteen kaivataan vapaaehtoisia päivystäjiä, joten anna elämästäsi puoli tuntia edes yhtenä päivänä ja ole turvaamassa lastemme koulumatkaa!

Lisää päivitystä: (10.8.12)
Hepolan koululle on akuutimpi hätä päivystäjistä, siellä esim. perjantaissa ei ole vielä ketään. Myllymäellä on jo joka päivälle min. viisi päivystäjää (kiitos Mäntsälän Moottorikerhon!), samoin Kirkkonkylän alue on suht hyvin hallussa & Anttilan asukasyhdistys hoitaa omaa ympäristöään.

Kiitos etukäteen ja tätä ilmoitusta saa ja pitää jakaa eteenpäin.

Yhteistyöterveisin

Mikko A. Ratia