Päivän positiivisuus Part 1

Tänään tapahtui jotakin sellaista joka palautti hetkellisesti uskoni ihmisten vilpittömään hyvyyteen.


Olin matkalla kellokoskelta kotiin mäntsälään ja matkan varrella linja-auto haki hirvihaaran koululta oppilaita kyytiin.


Silloin jo katselin ja kuuntelin sivusilmällä, kun kuljettaja viimeisen mattimyöhäsen kohdalla sanoi ”että laita kortti (bussikortti) takaisin laukkuun, jottei katoa”


Matka jatkui kohti keskustaa ja lahdentielle päästyämme tämä viimeisenä koululta kyytiin noussut tyttö jäi kyydistä pois.


Tyttö kiitti kyydistä ja silloin kuljettaja kysyi että ”onko nyt bussikortti varmasti tallessa?”


Siinä vaiheessa kun linjuri jatkoi matkaa kohti linja-autoasemaa, niin tuumasin kuljettajalle että ”Mahtavaa nähdä kuinka on olemassa vilpitöntä välittämistä, mitä juuri teit. Arvostan kovasti”


Tietty siinä oli jännitystä ilmassa että minkälaisen vastaanoton saisin, kun aukaisin sanaisen arkkuni?


Onneksi kuljettaja hämmästyi itsekin, kun olin huomioinut hänen eleensä. Loppumatkan ajan juttelimme lasten huolimattomuudesta ja kuinka voimme itse vaikuttaa pienillä asioilla pienten ihmisten arkeen. Jälkeenpäin tuli mieleen että kenties linja-autonkuljettaja pelasti yhden perheen taas ylimääräiseltä menoerältä, jos kyseinen tyttö olisi huolimattomasti laittanut bussikortin takaisin laukkuunsa ja kortti olisi päässyt putoamaan esim. penkkien alle.


Kiitin kuljettajaa perille päästyämme ja toivottelin hyvät päivänjatkot. Sanonpahan vaan että kuljettaja pelasti päiväni toiminnallaan. Niin pienistä asioista se on joskus kiinni.


Positiivista hetkistä nauttien.


Kunnioituksella,


Mikko A. Ratia